Ei voi olla totta, nyt kun pakkaan Helsingin junaa varten, löysin sen kameran johdon. Ja sen takia en ole bloggaillut Turusta, oh me...
Eli tulin Turkuun silloin lauantaiaamuna. Oltiin juhlimassa lauantaina kaverini läksiäisiä, hän lähti Granadaan vaihtoon! En edes kuvannut illan asua, osaksi tän kameraongelman ja osaksi kiireen takia - olen niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan tule ajoissa paikalle. Jos kutsu on ollut kuudelta, mua on turha odottaa ennen kahdeksaa... Tiedän, se on erittäin ärsyttävä tapa ja pyrin siitä eroon, mutta tähän 22 ikävuoteen mennessä en ole vielä onnistunut hahmottamaan keskimääräistä juhliinvalmistautumisaikaani. Varaan siihen siis aina puolisen tuntia, joka on auttamattoman vähän suhteessa siihen, kuinka monta kertaa vaihdan asua ennen lähtöä ja saatan kyllä ihan muutenkin vaan jumiutua jonnekkin, vaikka jonkun uuden blogituttavuuden ääreen.
Tässä kuitenkin lauantaipäivän asu

Noi on edelleen ne Levis 501-farkut, jotka ostin vuonna x eBaysta. Niiden leikkaus on niin erilainen kuin minkään nykypäivän farkkujen... Ja ei, en tiedä miksen saa siivottua noita epäesteettisiä piuhakasoja pois näköympäristöstä. Todennäköisesti ne tulevat olemaan siinä vielä pitkään.
Eilen kävin kaupungilla ystäväni kanssa. En oikeastaan osannut ostaa mitään. Joskus tulee sellainen olo, ettei vaan saa ostettua mitään vaikka olisi tehnyt suuret ostoslistat päähänsä kotona. Eilen oli sellainen päivä. Mikään ei vaan miellyttänyt tarpeeksi edes sovituskoppiin viemisiksi (jossa olisin tietty voinut kokea "ahaa"-elämyksen), joten ostin vain virallisen syksyn aloituksen eli tumman kynsilakan. Trendiväri violettina, kuinkas muutenkaan. Det är lila som gäller. Mun pianonsoittajakynnet tosin ovat vaatimattoman näköiset noin lakattuinakin, mut ainakin nyt ne edes saattaa huomata! Ainakin mun "laajakuvapeukalon", niinkuin joku lukiokaveri joskus nauroi :)

Tässä vielä päivän kouluasu. Olen ottanut kuvat aikaisinaikaisin aamulla, johonkin seitsemän aikaan, olen kalpea ja silmät ovat turvonneet. Mulle seiska on aivan liian aikainen herätys, joudun kärsimään siitä aina työpäivisin ja nyt Turussa, kun olen tehnyt koulua aivan hullun lailla. Valitettavasti koulurumba jatkuu vielä pari viikkoa, toivottavasti löydän aikaa kuitenkin bloggailuun. Parin viikon päästä on tentti ja sitten hieman helpottaa.

Huomatkaa lilat kynnet!
Ja kuullaan taas, nyt pakkaan koneeni ja loput kamat, yritän kävellä Kupittaan asemalle hyvissä ajoin!